|
|
Karjalan Maa, Perjantaina 23.7.2004 N:o 78
Joensuun torin Marttakahvio täyttää 30 vuotta
Joensuun torilla on toiminut 30 vuotta Pohjois-Karjalan Marttojen ylläpitämä kahvio. Kaksitoista vuotta sitten kahvio sai tuekseen piirakkapajan, jossa leivotaan kesäkaudella noin 35 000 karjalanpiirakkaa. Piirakkapajan ja Marttakahvion talkootöihin osallistui viime kesän aikana 394 marttaa 43 marttayhdistyksestä.
 Marttakahvio on elävöittänyt 30 vuotta joensuulaista torielämää. Takana näkyvä piirakkapaja on ollut torilla 12 vuotta.
| Marttajärjestö perustettiin keväällä 1899 Sivistystä kodeille nimisenä yhdistyksenä. Venäjän tsaarin evättyä nimen vuoksi perustamisluvan, muutettiin sääntöjä ja nimeksi keksittiin Martta. Valtion tunnustuksen järjestö sai vuosittaisen valtionavun muodossa vuonna 1907. Kieliriita jakoi yhdistyksen suomen- ja ruotsinkielisiksi yhdistyksiksi vuonna 1924.
Suomen suurimmaksi kotitalousneuvontajärjestöksi järjestö kasvoi 1930 luvulla. Huipussaan järjestön jäsenmäärä oli 1960 luvulla, jolloin jäseniä oli 96 000. Nyt marttoja on yli 50 000. Jäsenet jakautuvat 1600 yhdistykseen ja kerhoon, jotka toimivat 16 marttapiiriliiton jäseninä.
Pohjois-Karjalan Marttoihin kuuluu 159 marttayhdistystä ja 19 kerhoa joiden yhteinen jäsenmäärä on 4014 marttaa. Marttayhdistyksissä on nykyisin myös miesjäseniä ja Joensuussa toimii esimerkiksi Akateemiset Harrasmartat yhdistys.
Toimintaa
tyhjälle torille
Vuonna 1974 Pohjois-Karjalan Marttojen aivoriihi mietti keinoja hankkia järjestölleen tulorahoitusta. Piiriliitto oli havitellut edellisenä vuonna Karjalan Messujen ja Maatalousnäyttelyn ravintoloiden pito-oikeutta, mutta hävinnyt kilpailun. Agronomi Kaija Puolanne esitti hallituksen kokouksessa torikahvion perustamista Joensuun kauppatorille.
- Sain idean Lappeenrannan torilta, jossa silloin toimi vohvelikoju. Joensuun tori oli silloin melko autio, eikä siellä ollut mitään palveluja, kertoi agronomi Kaija Puolanne, joka silloin toimi yhtenä piiriliiton hallituksen jäsenenä.
- Ensimmäinen kahvio toimi sitä varten rakennetussa kojussa, joka oli samassa paikassa kuin nykyinenkin kahvio. Kojussa oli niin raskas etuluukku, että kaksi naista tarvittiin nostamaan se aamuisin ylös. Koju sai olla torilla vain päivisin ja illalla se piti hinata pois. Sitten kahvia myytiin kahdesta peräjälkeen palvelleesta, uudestaan sisustetusta asuntovaunusta. Noin viisitoista vuotta sitten rakennettiin nykyinen kahvio, kun Joensuun kaupunki antoi luvan kiinteälle kahviorakennukselle.
- Ensimmäisessä kahviossa toimi palkattuna työntekijänä Helvi Myller ja kymmenkunta vapaaehtoista marttaa, joista kaksi oli kerrallaan vuorossaan. Kahvio perustettiin rahanhankinta mielessä ja alussa maksoimme jopa työaikana juomamme omat kahvimme, muisteli Puolanne.
Vuonna 1992 torikahvio sai seurakseen piirakkapajan Joensuun kaupungin, Nunnauunin ja marttojen yhteishankkeena. Viisi vuotta myöhemmin alettiin piirakkapajassa piirakkakoulussa kouluttamaan tulevia piirakanrypyttäjiä.
Ennätys
633 piirakkaa
- Talkoolaisia käy koko maakunnan alueelta. Viime kesänä aktiivisimmat yhdistykset olivat Outokummun ympäristön, Kiihtelysvaaran ja Kontiolahden marttayhdistykset, kertoi kahviovastaava Jaana Korhonen.
Piirakkapajassa tehdyt piirakat myydään viereisessä kahviossa, jossa työskentelee kesäisin kahviovastaava Jaana Korhosen lisäksi kolme palkattua leipuria ja viisi kahvilatyöntekijää. Lisäksi piirakkapajassa käy arkipäivisin neljästä viiteen talkoolaista leipomassa piirakoita.
- Jonkin verran teemme tilaustöitä. Keskimääräinen tilaus on neljä - viisikymmentä piirakkaa, mutta vilkkaina päivinä piirakat on hyvä tilata ajoissa. Viime kesänä pajassa leivottiin 35 000 karjalanpiirakkaa. Suurin osa on saanut riisitäytteen, mutta valikoimiin kuuluu myös perunapiirakka.
Marttapiirin toimisto on torin laidalla olevassa pakkitalossa. Toimistolla on iso keittiö, jossa leivotaan kahviossa myytävät makeat kahvileivät.
- Kahvio on suorittu kesätyöpaikka. Tänä vuonna tuli viitisenkymmentä hakemusta, vaikkei paikkoja enää missään ilmoitettukaan. Tänä kesänä kahviossa työskentelee 15 kesätyöntekijää, joista pääosa on opiskelijoita. Työsuhteet kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Kahvio avataan vappuna suljetaan talveksi syyskuun puolivälin tienoolla. Kuluvana vuonna kahvio on viimeisen kerran avoinna sadonkorjuujuhlissa, kertoi kahviovastaava Jaana Korhonen.
Kuvat ja teksti Heikki Ignatius
|
|
|
![\"\"](\"banners/b100610123617b1e.gif\")
