|
|
Karjalan Maa, Tiistaina 24.6.2003 N:o 68
Leo Kontkasen tie Uhtuan hierarkiaan
Joensuulainen isä ammuttiin Stalinin vainoissa
 Maria ja Leo Kontkanen omakotitalonsa edustalla.
| Nykyisin eläkeläisenä oleva Leo Kontkanen oli vielä muutamia vuosia sitten Uhtuan ja koko Vienan Karjalan merkittävimpiä miehiä. Hänen ammatillinen ja poliittinen uransa oli komea, vaikka Joensuussa syntynyt isä tulikin ammutuksi Stalinin ajan vainoissa.
Uhtua (Kalevala) on yksi Vienan Karjalan Suomessakin tunnettuja paikkakuntia. Erityisen tunnetuksi Uhtuan teki kirjailija Juhani Aho kirjoittamalla romaanin Juha. Romaanissa kerrotaan Uhtuan shemeikasta, joka valloitti Juhan aviopuolison. Juhasta on tehty sekä elokuva että myös ooppera.
Uhtua tuli tunnetuksi myös jatkosodan vuosina yhtenä taistelurintamana.
Nykyisin Uhtualla on noin 5 000 asukasta. Asukkaista on karjalaisten osuus 70 prosenttia. Maantieteellisesti se sijaitsee Juntusrannan korkeudella. Vartiuksen raja-asemalta sinne on matkaa parisataa kilometriä. Maantie on osittain erittäin heikkokuntoinen.
Isän ampuminen on
edelleen arka paikka
Mutta sitten Leo Kontkasen tiehen. Hänen isänsä Pekka Kontkanen oli syntyisin Joensuusta. Pekka oli ammatiltaan peltiseppä ja hän meni Pietariin vuonna 1916. Venäjän kansalaissodan vuosina hän muutti Uhtualle. Pekka avioitui jyskyjärveläisen karjalaisnaisen kanssa. Leo syntyi vuonna 1927. Leo oli kymmenvuotias, kun isä tuli ammutuksi. Leo ei vielä nytkään halua tarkoin muistella tai kertoa isänsä kohtalosta. Hän ei sanonut tietävänsä isänsä kuolin- eikä hautapaikkaa.
Äiti avioitui uudelleen. Leolle syntyi yksi velipuoli, joka on nyttemmin jo kuollut.
Jatkosodan vuosina (1941-44) Leo oli evakossa muiden uhtualaisten tavoin Arkangelissa. Uhtuaahan lähestyivät suomalaiset joukot. Evakkoaikanaan Leo joutui kerjäämään leipää ja muuta ruokaa.
17-vuotiaana eli vuonna 1944 Leo astui Neuvostoliiton armeijaan. Armeijavuosia hänelle kertyikin kaikkiaan peräti seitsemän. Heti ensimmäisenä armeijavuotenaan hän haavoittui Kauko-Idän rintamalla.
Sähköinsinööri ja
everstiluutnantti
Kotiuduttuaan hän meni välittömästi Uhtualla tansseihin. Paluumatkalla hän tapasi tulevan vaimonsa Marian. Maria toivotti naapurin pojan tervetulleeksi kotiin. Pimeässä Leo katsoi tulitikun kanssa, kuka toivotti tervetulleeksi. Se oli nuorille menoa ja heidät vihittiin vuonna 1952. Avioliitto on kestänyt nyt siis jo yli 50 vuotta.
Tutustumisen sähköalaan Leo aloitti olemalla puhelinasentajan apumiehenä ja hieman myöhemmin oli vuorossa opiskelu. Kuuden vuoden opintojen jälkeen mies oli valmis sähköinsinööri. Siviiliura eteni siten, että korkein vakanssi oli Kalevalan piirin lennätin- ja puhelintoimen johtaja ja tarkastaja.
Neuvostoliitossa ilman kommunistisen puolueen jäsenkirjaa ei ollut mahdollista päästä korkeisiin asemiin. Leo oli puolueen jäsen. Vaikkei hän pitkällä armeija-aikanaan saanutkaan varsinaista upseerinkoulutusta, yleni hän poliittista komissaarin tietä varsin korkealle. Hän toimi muun muassa kahdeksan vuotta kapteenin arvoisena poliisiupseerina Uhtualla. Sotilasarvo nousi myöhemmin peräti everstiluutnantiksi.
Komean uransa jatkona hän on toiminut ja toimii vieläkin muun muassa sotaveteraanijärjestössä. Voiton päivän paraatiin hän edelleen osallistuu yhtenä sotaveteraanien johtajana. Hän on toiminut myös Kalevalan piirin invalidiseuran puheenjohtajana.
Venäläiseen tapaan Leo Kontkaselle on myönnetty runsaasti kunniamerkkejä, joukossa harvinaisuuksia.
”Venäläinen mies
kaataa viinaa”
Leo Kontkanen puhuu liki virheetöntä Suomea. Keskustelussa hän käyttää mielellään vertauksia ja huumoria. Suomen kielen taidosta, suomalaisista juurista sekä isänsä ammutuksi tulemista hän aikaisempina vuosina oman edun takia mieluusti vaikeni.
Nykyasenteestaan hän sanoo, etten enää kuulu kommunistipuolueeseen, mutten myöskään kirkkoon.
-Olen tässäkin suhteessa raitis mies, hän sanoo.
Venäläisten miesten juomisesta hän sanoo, ettei venäläinen juo viinaa, hän kaataa sitä.
Maria-puoliso toimi vuosikymmeniä kirjanpitäjänä, osan ajasta pääkirjanpitäjänä postilaitoksessa. Koska Maria on karjalainen, niin hänkin puhuu suomea.
Molemmat ovat nykyisin ikänsä perusteella eläkkeellä. Kontkasilla on 3 lasta, 10 lastenlasta ja seuraavaakin polvea jo 5.
Lisätuloja on
pakko hankkia
Maria ja Leo Kontkanen ovat asuneet koko ajan Marian syntymäkodissa Uhtualla Keski-Kuittijärven rannalla. Vaikka Leo oli työvuosinaan varsin arvostetussa ja korkeassa ammatissa, on eläke suomalaisen mittapuun mukaan kovin pieni. Lisätuloja he korkeakosta iästään huolimatta hankkivat majoittamalla kotiinsa turisteja.
Omakotitalo on väljä, mutta mukavuudet ovat vähissä. Leo on liki kaiken rakentanut itse. Edelleenkin muun muassa rakennustarvikkeet ovat Vienan Karjalassa kiven alla. Ja jos niitä olisikin, niin eläkeläisten ei kannata niitä ostaa. Lämmitysmuotona on halko, jotka Leo itse hakkaa.
Venäläisen mittapuun mukaan heidän eläkkeensä on vähintäänkin keskitasoa, muttei ole kaikesta huolimatta riittävä. Leo on vielä hyväkuntoinen, mutta rouvalla on sairauksia jo useita.
Suomalaisista sukujuurista huolimatta Leo ei lainkaan halaja Suomeen muuttamista. Isänsä kotimaassa hän on toki vieraillut useaankin kertaa. Seuraavan kerran hän tulee Suomeen heinäkuun alussa. Hänellä on tarkoitus osallistua Kontkasten sukuseuran kokoontumiseen Kolilla.
Valistuneena ja paljon lukeneena miehenä Leo Kontkanen arvostaa presidentti Putinia, mutta Jeltsin sai häneltä tyrmäävän arvion. Entisenä komissaarina hän toivoo, että Venäjän ja Suomen välisessä kanssakäymisessä luovuttaisiin viisumipakosta.
Pentti Hirvonen
|
|
|
![\"\"](\"banners/b100610123617b1e.gif\")
