Karjalan Maa
Etsi ja löydä
 
Karjalan Maa, Perjantaina 8.2.2008 N:o 17


Koiraharrastuksen suurin anti on toiminnan ilo

Koirien määrän kasvua ei voi olla huomaamatta. Katukuvassa liikkuu entistä enemmän koiran taluttajia, ja erilaiset koiraharrastukset ovat lisänneet huomattavasti suosiotaan muutaman vuoden aikana. Samalla koirakanta on muuttumassa nopeaan tahtiin.
Pienikokoisten koirien kysyntä on kasvanut muissakin kuin seura- ja kääpiökoirien roturyhmissä, esimerkkinä voisi mainita jackrusselin terrierin.



Walesinspringerspanielit ovat iloisia ja energisiä koiria, jotka sopivat monenlaiseen harrastamiseen. Agility ja muu liikunta sopii niille hyvin, samoin näyttelytoiminta ja metsästys.
Monet päätyvät hankkimaan myös erikoisia ja harvinaisia koirarotuja, eikä yksi koira välttämättä riitäkään.
Erilaisten koiraharrastusten suosio on lisääntynyt viime vuosina. Joensuun seudulla on jo useita tuhansia koiraharrastajia, ja erilaisia koirayhdistyksiä on kymmeniä. Valinnanvaraa on kaikenlaiseen harrastamiseen ja toimintaan.

Koira valitaan
harrastuksen
mukaan

Koiran kanssa harrastaminen alkaa yleensä siitä, kun uuden koiran kanssa mennään pentukurssille.
- Pentukursseilla käydään läpi miten koiran kanssa ollaan ja toimitaan. Oikeastaan me opetetaan ihmisiä opettamaan koiriaan, kertoo Helena Korhonen seurakoirayhdistys PoKS:ista.
Pentukurssien jälkeen monet jatkavat osallistumista muuhun toimintaan, kuten koiranäyttelytoimintaan. Nuoremmat harrastavat paljon agilityä ja tokoa (tottelevaisuuskoulutus). Koirien kanssa toimiminen kiinnostaa, ja samanhenkisessä porukassa mukana oleminen on mukavaa.
- Ihmiset hankkivat nykyisin useampia koiria, ja harvinaisia rotuja, joita ei tahdo tunnistaa ilman koirakirjaa. Kaupunkilaiset suosivat pieniä koiria, esimerkiksi kääpiösnautsereita, kun se on niin monipuolinen rotu, sanoo Anja Lihavainen Poks:ista.
Joensuun seudun Palvelukoirayhdistyksessä toimitaan samoilla linjoilla. Yhdistys järjestää vuodessa 6-7 pentukurssia, ja ne ovat pääsääntöisesti täynnä.
- Pentukurssille tulee semmoisia, jotka ovat hankkineet ensimmäiseksi koiraksi palveluskäyttöön sopivan koiran, yleensä saksanpaimenkoiran. Sen kasvaessa huomataan, että se vaatii koulutusta jotta sen kanssa eläminen kaupungissa onnistuisi, sanoo koulutusvastaava Reijo Härkönen.
- Pelastuskoiria on jäsenillä kuitenkin vaan vähän. Suurin osa on ihan tavallisia koiranomistajia. Omien lajien lisäksi meillä on ollut monta vuotta ohjelmassa valjakkohiihtoa, ja käymme viikoittain Pärnävaaran valaistulla ladulla. Toiminnan suurin anti on ihan harrastamisen ilo.

Metsästyskulttuurin
muuttuminen
näkyy koirakannassa

Pohjois-Karjalassa suurin osa koirista on erilaisia metsästyskoiria. Lukumääräisesti eniten on suomenajokoiria. Metsästyskulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Hirvenmetsästyksessä on alettu käyttämään yhä enemmän koiraa perinteisen kalikka-ajomiehen sijaan. Harmaanorjanhirvikoiria ja jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin viime vuonna runsaasti.
- Aina välillä tapahtuu tätä siirtymistä, eli ajokoiramiehet vaihtavat hirvikoiriin tai päinvastoin. Siinä näkyy myös mikä metsästysmuoto milläkin hetkellä on kiinnostavinta, kertoo Martti Karvinen Pohjois-Karjalan ajokoirayhdistyksestä.
Ajokoirien asemaa johtavina metsästyskoirina ovat nakertamassa muutkin kuin hirvikoirat. Jänismetsälle lähtemisen sijaan monet kokevat luontevammaksi lähteä lintujahtiin noutajien, seisojien tai spanielien kanssa.
- Tämä on minusta hyvä asia. Spanielien nousu suosikkiroduksi teki sen, että niitä alettiin pitää seurakoirina, mutta nyt niitä on alettu enenevässä määrin käyttää alkuperäisessä tarkoituksessa - metsästyksessä, sanoo walesinspringerspanielien kasvattaja Minna Hallikainen.
Hallikaisen ”welshit” harrastavat syksyisin metsästystä ja niiden jalostuksessa huomioidaan metsästysominaisuuksien säilyttäminen. Koirat ovat Hallikaiselle perheenjäseniä ja harrastuskavereita. Pentue teetetään korkeintaan kerran vuodessa jos koira ja pennut pysyvät terveinä.
Liian tehokkaalla kasvatuksella onnistutaan vain tuhoamaan jalostuksella saavutettuja ominaisuuksia, ja samalla erilaisten terveysongelmien riski kasvaa. Hallikainen suositteleekin hankkimaan koiranpentuja vain tunnetuilta ja vastuullisilta kasvattajilta.

Koirille halutaan
tarjota luksusta

Koiraharrastajat vaativat nykyään lemmikilleen enemmän ja parempaa kuin aikaisemmin. Enää ei riitä ketjupanta ja nahkahihna, vaan koiralle halutaan näyttäviä ja laadukkaita tuotteita ulkoiluun, leikkimiseen ja myös kotiin.
- Pitää olla paljon tarjottavaa, monia vaihtoehtoja. Koiralle pitää olla eri värisiä pantoja ja hihnoja. Asiakkaat haluavat kimallusta ja luksusta koirilleen. On mukava lähteä kävelylle kun laittaa hienoa päälle koiralle, kertoo Anneli Hämäläinen Musti ja Mirri –eläintarvikeliikkeestä.
Koirille ostetaan nykyisin paljon vaatteitakin. Karvattomille ja lyhytkarvaisille koirille tulee jo nykyisilläkin talvikeleillä hyvin kylmä, ja niiden on välttämätöntä saada vaatetta päälle ulkoilua varten. Viluiselle koiralle voi ostaa toppa- ja lampaannahkavaatteita.
Monet ostavat koirille vaatteita, vaikka niillä ei olisi kylmäkään. Koirille on verryttelyasuja, erilaisia paitoja, ja hauskannäköisiä hobbitin tai supermiehen asuja. Muotivaatteiden lisäksi on mm. Hurtta-mallisto, joka torjuu kylmää ja sadetta, ja siinä koira voi liikkua hyvin.
- Ennen oli koirille vain semmoisia ”kurapukuja”, joissa oli fleece sisällä. Koirien vaatteet ovat nyt parin vuoden kuluessa yleistyneet. Ja tietysti koirien vaatteista tulee sitten ensi talveksi uusi mallisto, sanoo Mustin ja Mirrin yrittäjä Tiina Mustonen.
Koirien kotiviihtyvyyteen panostavalle on eläintarvikeliike tarjoaa paljon. Perinteisiä rottinkisia koirankoreja myydään paljon, mutta nykyisin monet ottavat huomioon myös sisustusnäkökulman. Koirille voi ostaa omaan sisustukseen sopivia sohvia ja lepotuoleja.
Yksin kotiin jäävälle koiralle voi hankkia ajanvieteleluja. Erilaisten lelujen avulla koira voi viihdyttää itseään ja samalla se joutuu käyttämään päätään.
Koiranruokia löytyy hyvin monipuolisesti. Lisääntyneiden allergioiden vuoksi se on välttämätöntä. Lisäksi on erikoisruokia pentukoirille ja eri roduille on omia ruokia. Hyvällä ravinnolla voi ehkäistä sairauksia.
- Koiranomistajat katsovat ruokavalinnoissa enemmän laatua kuin hintaa, Anneli Hämäläinen toteaa.

Ennätyksellinen
koiravuosi

Viime vuonna Kennelliitto rekisteröi ennätykselliset 50 059 koiraa. Edellinen ennätys 47 093 rekisteröintiä on vuodelta 1993. Rekisteröinnit ovat kasvaneet kahdeksan vuotta peräkkäin. Suomessa on nyt koiria enemmän kuin koskaan.
Suosituin koira on edelleen suomenajokoira. Niitä rekisteröitiin Suomessa viime vuonna 2130, Pohjois-Karjalan osuus oli 167 koiraa. Hirvenmetsästykseen käytettäviä jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin 142 ja harmaanorjanhirvikoiria 83 yksilöä. Karjalankarhukoiria rekisteröitiin 49.
Pohjois-Karjalassa isot koirarodut näyttävät vielä säilyttävän suosiotaan. Saksanpaimenkoira ja noutajat ovat täällä suosittuja rotuja. Huomattavan suosion on saanut myös suomenlapinkoira. Viime vuonna niitä rekisteröitiin maakunnassamme 75.
Pienistä roduista suosituin näyttää olevan kääpiösnautseri 52 rekisteröinnillä. Muita yleisiä pieniä rotuja ovat mm. jackrusselinterrieri ja valkoinen länsiylämaanterrieri.







Tero Leinonen


« Etusivulle « Lähetä viestiä toimitukselle
© Karjalan Maa, Pankakoskentie 8, PL 98, 80101 Joensuu | KM-Yhtymä | Design & CMS by Mainostoimisto Fabrik